
30.11.2006
Joulusta ja semmoisesta kaupungista
Olen hulluna jouluun, näin on aina ollut. Enkä ole suvussa ainoa. Kaiken lisäksi tämäkin asenne
periytyy samalta puolelta sukua kuin vasemmistolaisuus, yhteiskuntakriittisyys ja uskonnoton
elämäntapa.
Joulusta on siis meidän suvussa ”koohotettu” ihan täyttä päätä ilman mitään sen suorempaa
sidosta kristillisyyteen. Täydennettävä on että ei ole painopiste ollut kyllä kulutuksessakaan.
Vaan ruuassa, yhdessäolossa ja tunnelman luonnissa.
Joulukaupunkihanketta en kyllä pidä järin onnistuneena tai tarpeellisena, vaikka jouluihminen
olenkin. Turistien haalimiseksi hanke perustettiin, mutta eihän tänne ole juurikaan tullut
turisteja joulun kahtapuolen, saati jouluna.
Valaistus ja koristelu ovat olleet ihan tervetulleita, mutta muuten on vaikea sanoa mitä
olennaista Turkuun on saatu hankkeen myötä. Mietin tätä joulukaupunkiasiaa, kun tuli taas
hankkeen esitteet jakoon. En näe siinä kalenterissa mitään sellaista mitä ei olisi ilman
hanketta. Esitteeseen ei myöskään pääse ilman tuntuvaa rahasummaa, tästä tulee paljon palautetta
kulttuuripuolen yrittäjiltä ja yhteisöiltä, jotka harvemmin rahassa kieriskelevät. Eikä siinä
mitään, jos hankkeella ei olisi ihan ihmeitä saavutettu – mutta kun rahaa palaa ja paljon. Se
vain menee pelkästään mainostoimisto Rientolalle ja markkinointiin.
Ilmaisjakelun kautta tuli esite ja tieto hankkeen tämän vuoden annista, ei tästä ole minulle
raportoitu mitään, vaikka valtuutettu olen ja kulttuurilautakunnan jäsen. Ja
kulttuurilautakunnalle tämä hanke kuuluu halllinnollisesti nykyään. Todellisuudessa valta on
aina yhdellä ja samalla mainostoimistolla sekä ilmeisesti kauppakamarilla.
Hankkeen kehittämiseksi olisi hyvä miettiä tarjonnan sisältöjä ei ensisijaisesti niiden
markkinointia. Joulukaupunkihanke on sitä, mitä en kulttuuripääkaupunkihankkeesta todellakaan
toivo- eli itse sisältö on hukkunut pompöösiä rakennelmaa luodessa.
Ja nyt lähden lämmittämään kupillisen kuumaa glögiä ja täyttämään joulukalenterin aamua varten.