EU-komission esitys on erittäin järkeenkaypä, että EU sitoutuisi kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennykseen vuoteen 2020 mennessä. Tähän ei vain nyt sitten isot puolueet innostukaan. Eipä tietenkään. Ollaan niin ympäristönsuojelijaa ja ajellaan ekoautolla (Don Heinäluoma) ja onhan Keskusta luvannut vaaliohjelmassaan samaa kuin EU-komissio ajaa. Vaalilauseissa ollaan niin luonnon puolesta, mutta ei sitten muuten. Keskustahan ilmoitti ettei suostu sitten kuitenkaan aikeeseen yhden neljänneksen vähennykseen, vaikka on sitä itsekin ehdottanut.
Uskomaton on myös lähes tilatun tuntuiset tutkimukset siitä, miten sitten kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite veisi Suomesta 60 000 työpaikkaa. Tänäänhän sitten (oliko VTT:n?) tutkija aamutelevisiossa, ettei ole perusteita näin rajuille väitteille.
Olen nimenomaan sitä mieltä, että tavoitteiden on oltava tuntuvia, sillä tavoite ei ole sama kuin toteutuma. Ilmastonmuutos on tulossa mahdollisesti aika rajuinekin seurauksineen, joten en ymmärrä miten voidaan ottaa asenne että ei kai meidän tarvitse tehdä mitään, jos ei muutkaan ja jos siitä on haittaa!
Mielestäni olisi syytä käyttää huomattavasti ronskimpia keinoja kuin valistusta ja hartaita toiveita. Verotus ja suoranaiset katot energiankulutukselle niin teollisuudelle kuin kotitalouksille olisivat tarpeen, jotta voisimme ensin tuntuvasti hidastaa ja sitten pysäyttää ilmastonmuutoksen. Asiantuntijathan ovat arvioineet vähän samoin kuin itämeren tilaakin tutkineet, että nopeat ja isotkaan muutokset parempaan eivät auta pian.
Tänään oli ilma kyllä hyvin laskiaiseen sopiva. Mäen lasku oli ylioppilaskuntien laskiaisriehassa melkoisen vauhdikasta ja ehdin illalla nauttia yhden pullankin, joten laskiaista on vietetty kovin perinteisesti. Kapasen Matin kanssa oli taas kiva olla liikenteessä ja iso kiitos Erkkilän Petralle, kun antoi satakuntalaisena ehdokkaana apua joukkueen kokoamisessa!
<< etusivulle