|
 |
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
29.1.2007
Aina kun mä maitoo juon...
...muistan tuet ja ylituotannon? Ajankohtainen maitotuki sai minut avautumaan maataloustuista. Tiedän hyvin, että elintarvikkeissa ei ole järkevää olla kokonaan muiden varassa.
Esitän kuitenkin kaksi väitettä, miksi maataloustuet nykyisen kaltaisena on syytä kyseenalaistaa. Ensinnäkin ei varmastikaan ole menty parempaan suuntaan nyt kun tuet päättää EU. Tuo mahdollinen maitotilojen tukeminen eri tavalla sitten sen mukaan kuinka ylhäällä Suomineidon varressa sijaitsevat on älytön. EU:n myötä isot yksiköt ja tilat ovat suurentuneet entisestään ja pienet tilat tyhjentyneet. Eli maataloustukia ei voi ainakaan sillä perustella, ettei maaseutu autioituisi. Tilat tuottavat paljon, vuoriksi asti kuten myös saastuttavat paljon, mutta eivät työllistä enää juuri ketään. Onko niin, että sitten ihan kaikkea pitää tuottaa Suomessa vaikka edellytykset ovat kuin karhun muutto aavikolle. Puhdas elintarvike on hieno juttu ja lähellä tuotettu säästää turhaa kuljetusta, mutta onko automaattisesti ilman isänmaallisuutta kotimainen ilman valoa ja lämpöä kasvanut talvitomaatti parempi tai joku muu väkisinväännetty kasvi, joka ei menesty lyhyessä ja karussa kesässämme kuin jonkinlaista satoa tuottaen. Suomalaisen vehnän kysyntä on myös kai aika nolla, kun ilmastomme ei ole eduksi. En nyt muista, kuinka paljon siitä meni rehu tai muuhun ei niin laatua vaativaan käyttöön.
Onko maatalouden tukeminen verrattavissa minkään muun yrittämisen haaran tukemiseen? Maataloustukien logiikalla voisimme alkaa järjestämään aurinkolomia, jotka vietetään kasvihuoneessa ja sitten niiden järjestäjä saisi tukea todella heikon kysynnän vuoksi. Tai tukea sille, joka alkaa järjestämään italian keittiöön perehdyttäviä kokkikursseja suomalaisin vetäjin italialaisille täällä meillä. Kun Suomesta on viime aikoina lähtenyt kiina-ilmiön hengessä yritysten tuotantolaitoksia valtavia määriä, valtio on lähinnä miettinyt että pyytääkö tuet takaisin. Valtio ei ole miettinyt käsittääkseni edes kompensaatiojärjestelmiä, silloin kun palkat ovat muualla halvempia ja yrityksillä on kova hinku muualle. En usko tukien autuaaksi tekevään voimaan, joten en tätä vaadi. Kuitenkin puhuttaessa maataloustuista, voisi kysyä sitten että olisiko kohtuullista tukea monia muitakin elinkeinoja, jotka eivät Suomessa ole kaikkein kilpailukykyisimmissä asemissa.
Maaseudun elinvoimaisuutta pitää edistää, mutta sitä luovat aivan muut tekijät kuin isojen tukien myöntäminen muutamalle pitäjän isolle tilalle.