
18.12.2006
Pariisi sai ratikat takaisin, miten käy joukkoliikenteen Turussa?
Turun Sanomat uutisoi Runosmäen terveysaseman viiden viikon jonoista. Hyvä niin. Itse olen kyseisen terveysaseman käyttäjä ja tiedän kyllä tästä syystä miten vaikea on saada akuuttia ja ei niin akuuttia aikaa.
Samaisen jutun ohessa annettiin ymmärtää, että juuri runosmäkeläiset ovat jonkun sortin häirikköjä, jotka vaativat lääkärin aikoja ja haistattelevat jne. Annettiin myös ymmärtää, että tästä syystä osittain sitten niitä jonoja onkin. Ilmeisesti on kyseessä maailmanhistorian ensimmäinen kerta, kun ihmisen on todistetusti nähty riitelevän yksinään? Aika paksua ja erittäin leimaavaa. Pitääkö tästä vetää nyt sellainen johtopäätös, että häirikkö se olen minäkin kyseisen aseman asiakkaana ? Ja kaikki runosmäkeläiset vaan terveystoimen häpeäpaaluun?
Pariisi sai 70 vuoden taon jälkeen raitiovaunut takaisin. Ovat kuulemma olleet melkoinen suksee. Turkuun ei taideta saada raitiovaunuja takaisin, vaikka minulle kelpaisi kyllä. Joukkoliikenne pitäisi nostaa aallon pohjaltaan.
Bussiemme käyttäjät vähenevät koko ajan. Eikä ihme. Taksat nousevat pikku hiljaa koko ajan ja reitit ovat vähentyneet ihan tuntuvasti ja vuorot myös. Laman jälkeen alkoi Turun joukkoliikenteen alamäki ja tuntuu että alasajo myös. Jälkimmäisellä tarkoitan että kokoomusvetoisessa Turussa ei ole tehty oikeasti mitään, jotta käyttäjiä saadaan lisää.
Päättely Turussa käy seuraavaan tapaan: kun nyt nuo kävijät väheni, niin nostetaan taksaa ja heikennetään palveluja. Ja seuraavaksi tehdään sama juttu uusiksi. Turun joulua yritetetään markkinoida vimmatusti, mutta mielestäni Turun joukkoliikenteen virkamiesten keksimä ”Turun pitkä, kuuma kesä”, joka kestää huhtikuusta lokakuuhun olisi aikamoinen myyntiartikkeli Suomessa. Eli toisin sanoen on kesäaikataulut voimassa ison osan vuotta ja monien ihan mahdoton kulkea töihin bussilla tai kouluun.
Ensimmäiseksi olisi satsattava joukkoliikenteen kehittämiseen, niin että toista eikä ensimmäistäkään autoa tarvitse hankkia jotta pääsee siirtymään paikasta toiseen. Enkä tarkoita satsauksella jotain pikku kivaa mainoskampanjaa – vaan ihan vuorojen ja jollei peräti reittien lisäämistä. Tämä olisi se todellinen tapa saada ihmisiä busseihin ja joukkoliikenteen talouden syöksykierteelle loppu. Joukkoliikenteeseen satsaaminen on myös erinomaista luonnonsuojelua.