|
 |
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
9.12.2006
Vasemmistonaisten Valtikassa jaettuja tunteita
Tänään oli Vasemmistonaisten www.vasemmistoliitto.fi/organisaatio/vasemmistonaiset/ Valtikan eli hallituksen kokous Helsingissä. Olen ollut jo vuosia mukana, ensin Valtikan jäsenenä ja nyt jo jonkin aikaa yhtenä kolmesta tasa-arvoisesta puhenaisesta. Asialistamme oli aikamoisen pitkä, täynnä tärkeää asiaa lähestyvistä eduskuntavaaleista. Sorvasimme muun muuassa Vasemmistonaisten omaa vaaliohjelmaa astetta valmiimmaksi. Otimme myös kantaa taideaineiden aseman heikkenemiseen peruskoulussa.
Kokous oli aikaansaava ja meillä oli ihana tunnelma – ympärillämme leiju vahva yhteisöllisyyden tunne. Kokoukset ovat myös erittäin epämuodollisia ja hauskoja. Äidynkin usein hulvattomaksi näissä kokouksessa. Eikä ole tuntunut ketään vielä haittaavan.
Valtikan kokouksissa ja Vasemmistonaisten tilaisuuksissa ovat aina tunteet läsnä. Niin oli tänäänkin. Kokouksessamme oli taas alussa perinteinen kierros, jossa jokainen saa puhua itse valitsemistaan aiheistaan ja kuulumisistaan. Lähes kaikki olivat kuitenkin miettineet juuri samoja asioita, jolloin kokouksesta jäi olotila, että tunteemme olivat yhteisiä ja yhdessä jaettuja. Monet miettivät kierroksen aikana vaalikiireitään, vasemmistolle tyypillistä olematonta vaalibudjettiaan sekä innostustaan että väsymystään syksyn kiireiden keskellä. Jokaisessa kokouksessa myös aina vähintään joku sanoo, että saamme voimaa toisiltamme. Monet joutuvat tekemään poliittista työtään hyvin yksin ja joskus kovin miesvaltaisissakin ryhmissä, etenkin pienissä kunnissa. Näin ollen on hienoa, kun voi pohtia isommalla porukalla asioita samanhenkisten naisten kesken.
Meitä on eri-ikäsiä naisia, on äitini ikäisiä, vanhempia ja minua nuorempiakin. Se on rikasta ja antoisaa ainakin meille nuoremmille. Vanhemmat toverittaret ovat aina erittäin avuliaita ja kannustavia. Kuvaavaa on, että Inna Ilivitzky kutsuu minua 5. tyttärekseen!
Kiitos Valtikka, ihanaa olla yksi teistä!