
7.12.2006
Poliittinen huutopussi parhaista vaalitäkyistä on alkanut
Nyt on alkanut jo se aikajakso jolloin puolueet ja politiikot lupaavat sitä, mitä eivät aio kuitenkaan toteuttaa. Sitten tietää että vaalien kliimaksi on tullut, kun kokoomuslaiset alkavat puhua sosiaalipolitiikasta siten että kysymys ei ole leikkauksista.
Vihreät esittivät jokunen päivä sitten 400 euron perustuloa kuussa. Tänään puolestaan Eero Heinäluoma selitti maksetussa ilmoituksessa Helsingin Sanomissa, että reiluusti vastuuta ikäihmisistä on mottomme. Ja oli kuulemma kuultu eläkkeensaajia siellä ja täällä. Kokoomus myös on pyörinyt pitkin poikin kansanomaisilla ostareilla tavallista ihmistä kuulemassa isot (työväenluokkaiset?) korvat heiluen.
Ensinnäkin vihreitä ei koskaan saanut samaan veneeseen toimeentulolinjauksissa, kun niistä väännettiin kättä samassa hallituksessa – oikealla kun ovat. On syytä muistaa, että ex-sosiaaliministeri Osmo Soininvaara on esittänyt, että opiskelijoiden lailla myös työttömien tulisi rahoittaa toimeentulonsa lainalla. Tässä on sitä vihreää sosiaalipolitiikkaa parhaimmasta päästä.
Demareilla jos jollakulla puolueella olisi kyllä ollut mahdollisuutta niin kunnissa kuin hallituksessa tehdä mottonsa veroisia päätöksiä senioreiden inhimillisten hoivapalveluiden järjestämiseksi. Totuus vain on että motto on ollut aika lailla ilman sisältöä kun Turussakin demarit ovat kokoomuksen kanssa kimpassa ja ratkaisut vanhusten hoivapalvelujen osaltakin ovat olleet jo vuosia punasinistä säästökuuria. Jo silloin kun Turun talous oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin nyt.
Toivon, etten tule itse sairastumaan jatkossakaan sellaiseen tautiin, että yritän kumartaa joka suuntaa pyllistämättä mihinkään. Voin tässä nyt luvata, että aivan varmasti kaikkien ei kannata minua äänestää. Millään politiikan tasolla ensisijaista minulle ei ole elinkeinoelämän etujen ajaminen, päinvastoin talouselämän valtaa pitää rajoittaa ja demokraattista valvontaa laajentaa sinne, missä sitä ei vielä tai enää ole. Minulla on semmoinen tapa, että olen aina heikoimman puolella.